BERLIN

Haluan nyt tämän postauksen myötä palata takaisin kesän reissuun, jossa me käytiin mun poikaystävän kanssa. Kohteena oli siis Berliini, mikä ei ehkä heinäkuussa ollut mikään paras idea kaupunkilomalle, koska Saksassa oli kuuma, eikä kunnon rantoja tai mitään auringonottopaikkoja ollut missään. Me keskityttiin kuitenkin kiertämään kaupunkia ja shoppailemaan. Mä olen käynyt Saksassa kaksi kertaa aikaisemmin opiskelijavaihdossa. Pohjois-Saksan pikkukaupungit ovat siis tuttuja, kuten myös Hampuri. Nyt myös Berliini, enkä ollenkaan pettynyt vierailuumme siellä. 

Koska mun blogi ei ole mikään matkablogi, en lähde jakelemaan mitään sen kummempia vinkkejä. Jos kysyttävää on, niin saa toki kysäistä. Päivät kului oikeastaan kierrellessä kauppoja ja samalla kulkiessa paikasta toiseen poikkesimme nähtävyyksillä. Välissä piti aina etsiä joku ruokapaikka ja sitten matka taas jatkui. Jalat kuluivat puhki, eikä mulla ollut hyviä kenkiä edes mukana, mutta onneksi löysin aivan ihanat lenkkarit Puman kaupasta, jotka pystyin vetäisemään jalkaan loppureissuksi ja kävely oli helpompaa.

Lempikohteeni oli ehdottomasti Berliinin eläintarha. Lapsenmielinen ilmoittautuu, sillä mä hihkuin innosta kun näin niitä eläimiä siellä. Rakastan eläintarhoja, vaikkakin niitä eläimiä käy sääliksi, sillä ei eläintarhaolot voi koskaan voittaa sitä aitoa vapautta. Berliinin eläintarhassa eläimillä oli kuitenkin hyvin rakennetut aitaukset ja hyvin tilaa. Samaa en voi sanoa esimerkiksi Tallinnan eläintarhasta.

Toinen lempparikohteistani oli ravintola The Bird, jossa kävimme meidän vuosipäivän iltana. Olimme lukeneet etukäteen, että pöytävaraus olisi hyvä tehdä ja se oli ihan totta. Paikka oli aivan täynnä ja ovella jonottivat ne, jotka eivät pöytävarausta olleet tehneet, että pääsisivät vapautuvaan pöytään. The Bird ei kyllä todellakaan ollut Saksalainen perinnepaikka, vaan todellista Amerikan meininkiä huokui sisustuksesta ruokaan. Lista oli täynnä hampurilaisia ja otimme hampurilaisen, jossa sanottiin annoksessa olevan rasvaa niin paljon, että se riittäisi tappamaan kokonaisen aasin. Vitsi varmaan, mutta rasvaa annoksessa todellakin riitti. En voi kuitenkaan kieltää etteikö se olisi ollut hyvää, itseasiassa paras hampurilainen mitä olen koskaan syönyt. Ja ranskalaisetkin oli tehty alusta alkaen itse. Jos käytte Berliinissä, niin tässä teille mun ainoa matkavinkki. Vierailkaa kyseisessä ravintolassa!

Tottakai pakolliset Berliinin muuri, Holokaustin muistomerkki ja Brandenburgin portti tuli kierrettyä ja katsottua läpi, ilman niiden näkemistä olisi ihan hävettänyt palata kotiin Berliinistä. Onnistunut reissu kaikin puolin, jota on ihana muistella. Tämä kun oli tosiaan ensimmäinen itsenäisesti (poikaystävää lukuunottamatta) tehty reissu. Kuvia oli vielä paljon lisää, mutta päätin laittaa esille vain mielestäni osan parhaimmista. Postaus oli tarkoitettu vain matkan muistelemiseen.